Helsinki pyrkii häätämään Malmin kentän vuonna 2010 - Kiikala ei voi korvata Malmia

7.12.2004

Helsingin kaupunki on lauantaina 4.12. julkistanut yksipuolisen tavoitteensa häätää historiallinen Malmin lentoasema Helsingistä irtisanomalla kentän vuoteen 2034 ulottuva maanluovutussopimus vuoden 2010 lopussa. Kiinteistöviraston esityksestä äänestetään kiinteistölautakunnan kokouksessa keskiviikkona 8.12. klo 8.30.

Päivitys 8.12.2004: Kiinteistölautakunta äänesti kokouksessaan yksimielisesti Malmin lentokentän maanluovutussopimuksen irtisanomisen puolesta.

Päivitys 10.1.2005: Kaupunginhallitus jätti kokouksessaan 10.1. asian pöydälle.

Päivitys 17.1.2005: Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 17.1. esityksen, että valtiolle kerrotaan edellytysten olevan olemassa Malmin lentoaseman maanluovutussopimusten purkamiselle, ja että kaupunki pyytää valtiota luovuttamaan kentän maa-alueen vuoden 2010 lopussa.

Kiikala ei voi korvata Malmia

Helsingin kaupunki esittää Kiikalan kunnan tarjoamaa lentokeskusta Malmin lentokentän "korvaajaksi". Kuitenkin jo Liikenne- ja Viestintäministeriön asettaman Piiraisen työryhmän mietinnön (2000) mukaan Kiikala on liian kaukana pääkaupungista ollakseen varteenotettava paikka pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeille [1].

Työryhmä määritteli korvaavalle kentälle selkeän tavoitetason. Sen on palveltava "toiminnallisesti vähintään nykyistä tasoa vastaavasti ja sijainniltaan tyydyttävästi Malmin nykyisiä käyttäjiä", ja kentän on myös tarjottava kehittymismahdollisuudet liikelentotoiminnalle. Kentän on tarjottava monipuoliset koulutusmahdollisuudet yksityis- ja ammattilentämisestä harrastusilmailuun. Lisäksi kentän on oltava kansainvälinen (tulli ja passintarkastus) ja siellä on oltava Malmin tasoinen lennonjohto ja myös mittarilähestymislaitteet.

Kiikala ei nykymuodossaan täytä ainuttakaan näistä vaatimuksista. Lisäksi liikelaitosperiaatteella toimiva Ilmailulaitos on ilmaissut selvin sanoin, ettei ole valmis korvaavan lentopaikan kustannusten maksajaksi [2].

Malmi on ilmailun tärkein koulutuskeskus

Suurin osa Malmin tämänhetkisestä lentotoiminnasta muodostuu lentokoulutuksesta. Kentällä toimivien kaupallisten lentokoulujen taloudelliset toimintaedellytykset ovat koko Suomen ilmailuelinkeinolle tärkeitä, koska kentällä koulutetaan noin 2/3 maamme ammattilentäjistä [3,4]. Myös Porissa sijaitsevassa Suomen ilmailuopistossa opiskelevat liikennelentäjäoppilaat saavat peruslentokoulutuksensa Malmilla. Yksityislentäjistä puolet koulutetaan Malmilla, samoin merkittävä osa harrasteilmailijoista. Kouluttajat ovat yksiselitteisesti todenneet, että kustannusherkälle koulutustoiminnalle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä kaukana kaupungista.

Alati tiukentuvat yleiseurooppalaiset ilmailumääräykset ja viranomaisten valvonta edellyttävät tulevaisuudessa entistä enemmän alan koulutusta. Samalla tilanne tarjoaa laajenevassa Euroopassa korkeatasoiselle ilmailun koulutukselle myös uusia mahdollisuuksia.

On täysin mahdotonta, että Kiikala voisi palvella näitä tarpeita. Matka Helsingistä Kiikalaan kestää yli tunnin yhteen suuntaan. Matka hankaloittaa kohtuuttomasti niin koulutus-, huolto- kuin viranomaispalveluidenkin tehokasta toimintaa. Käytännössä Kiikalan hyväksyminen "Malmin korvaavaksi" kentäksi merkitsisi koko pääkaupunkiseudun yleisilmailun loppumista. Lähin moottorilennon koulutuspaikka tulisi olemaan Turun lentoasemalla, kuten asia on Kiikalan suhteen nykyäänkin [5].

Malmi on uhanalainen maailmanluokan kulttuurikohde

Suomi on UNESCOn jäsenmaana allekirjoittanut lokakuussa 2003 UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoisesta tuhoamisesta. Se velvoittaa moraalisella tasolla jäsenvaltiot toimimaan kulttuuriperinnön tietoisen tuhoamisen estämiseksi ja mm. määrittelemään valtio- ja henkilötason oikeudelliset seuraamukset tapauksissa, joihin liittyy tietoista kulttuuriperinnön tuhoamista. Julkilausuma koskee kulttuuriperintökohteita riippumatta siitä, onko niitä listattu kulttuurikohdeluetteloihin vai ei.

Malmin lentokenttä toimivana kokonaisuutena on listattu sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittäväksi ja samalla uhanalaiseksi kulttuurikohteeksi (Museovirasto [6], DoCoMoMo Finland [7], World Monuments Fund [8]). Malmin lentokentän tapauksessa kansainväliset tahot tulevat tarkasti seuraamaan, mitä Suomen kohdalla tarkoittaa "moraalisen velvoitteen" toteuttaminen.

Malmin erityinen arvo on erinomaisesti 30-luvulta säilyneessä historiallisessa ja samaan aikaan elävässä kokonaisuudessa, jollaisia on koko maailmassa jäljellä erittäin vähän. Kentältä lentää useita historiallisia koneita, mm. DC-yhdistyksen ylläpitämä Suomen ainoa lentokuntoinen ja erittäin arvokas DC-3 -liikennekone.

Viime vuosina kentästä onkin muodostunut yhä suositumpi perheiden ja ilmailuharrastajien vierailukohde. Malmin kentän tuhoutumisen myötä pääkaupunkiseutu menettäisikin ainoan ilmailualan virike- ja elämyspaikan ja samalla maailmanluokan kulttuuriharvinaisuuden, jolla olisi kaikki mahdollisuudet kehittyä kansainvälisesti ainutlaatuiseksi ilmailualan eläväksi nähtävyydeksi.

Malmi on portti Eurooppaan ja Baltiaan

Kaikissa merkittävimmissä Euroopan metropoleissa on yleisilmailua palveleva lentokenttä [9]. Malmin kentän menetyksen myötä Suomen pääkaupunkiseudusta tulisikin laajenevan Euroopan reunalla harvinainen poikkeus. Helsinkiin ei olisi enää käytännössä mahdollista matkustaa kevyemmällä lentokalustolla. Kuitenkin on nähtävissä, että tulevaisuudessa em. liikenne tulee väistämättä kasvamaan erityisesti Baltian suuntaan. On syytä aina muistaa, että Euroopasta katsottuna Suomi ja sen pääkaupunki ovat saarella.

Erillinen kevyttä liikennettä palveleva kenttä suurissa kaupungeissa on yleisen lentoliikenteen sujuvuuden kannalta merkittävä etu [10]. Esim. Ruotsissa historiallinen Bromman kenttä Tukholman keskustan tuntumassa on säilytetty nimenomaan alueen kaupallisen kilpailuedun ylläpitämiseksi siitä huolimatta, että 25 km säteellä kaupungin keskustasta on neljä muuta Malmiin rinnastettavaa yleisilmailukenttää.

Malmi on siviililentokenttä

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto pyrkii puolustelemaan häätöhanketta väittämällä, ettei maanluovutussopimuksen edellyttämää lentotoimintaa enää ole [11]. Toisin kuin Helsingin kaupunki antaa ymmärtää, Malmin kentän maa-alueen luovutussopimuksessa (1935) ei puhuta mitään reittiliikenteestä, vaan pelkästään siviililentoliikenteestä.

Maamme toiseksi vilkkaimman lentokentän Malmin toiminta on yksiselitteisesti siviililentoliikennettä. Vertailukohtana voi pitää henkilöautoilua, joka on maantieliikennettä siinä missä kaupallinen bussiliikennekin. Lisäksi Malmi toimii reittiliikennettä Tallinnaan lentävän Copterlinen tukikohtana. Samoin kentältä lennetään kaupallista taksiliikennettä ja satunnaisesti kenttä on toiminut myös Helsinki-Vantaan varakenttänä.

Malmin kentän siviililiikenteestä ylivoimaisesti suurimman osan muodostaa lentokoulutus. Tätä ei kuitenkaan kiinteistöviraston esityksessä [11] mainita sanallakaan. Kiinteistöviraston esitys on myös virheellinen väittäessään, että "nykyisten lentokerhojen kaltaista harrasteilmailua ei tiettävästi [Malmin kentän alkuaikoina] liiemmälti ollut".

Mm. Polyteknikkojen ilmailukerho PIK on toiminut kentällä sen valmistumisesta alkaen [12]. Myös Malmin kentän ensimmäisen kansainvälisen lähestymiskartan julkaisi vuonna 1938 nimenomaan kerho eli "Suomen Ilmailuklubi - Aéro-Club de Finlande".

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston perusteet ovatkin tarkoitushakuisuudessaan täysin läpinäkyviä eivätkä kestä lähempää kriittistä tarkastelua.

Lisäksi on täysin käsittämätöntä se, millä tavoin Helsingin kaupunki tulkitsee tehtyjä sopimuksia. Korvaukset valtiolle lentotoimintojen siirtämisestä ovatkin nyt äkisti Helsingin kaupungin kiinteistöviraston esityksen mukaan pelkkä neuvottelukysymys, joka ei sido Helsinkiä millään lailla: "sovittavana on, mikä on toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja kenen kannalta katsottuna."

Tämä on ymmärrettävissä vain siten, että enää ei olekaan alkuperäisen sopimuksen hengessä tarpeen löytää elinkelpoista lentokenttää pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeille, vaan ainoastaan muunnella sanamuotojen merkityksiä ja pyrkiä häivyttämään alkuperäisen sopimuksen tarkoitusperät.

Malmin säilyttämisellä on laaja tuki

Helsingin kansalaiset ovat Suomen Gallupin toteuttamassa mielipidekyselyssä lokakuussa 2004 kannattaneet selkein numeroin Malmin historiallisen lentokentän säilyttämistä [13]. Kansalaisadressiin kentän puolesta on tähän mennessä kertynyt joka puolelta Suomea yli 26.000 allekirjoitusta [14]. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan osoita minkäänlaisia merkkejä kansan mielipiteen kunnioittamisesta.

Päinvastoin hanketta on viety eteenpäin salassa valmistellen ja tarjoamatta mahdollisuuksia avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Kai Hagelberg on jopa julkisesti todennut (HS 4.12.2004), että asiaa "ei haluttu tuoda käsittelyyn ennen kunnallisvaaleja". Kunnallisen demokratian ja asian tärkeyden näkökulmasta tällainen menettely on kestämätöntä.

Edellytämme, että Malmin kentän kohtalosta käynnistyy uusi, lähtökohdiltaan puolueeton ja kaikki näkökohdat huomioiva tarkastelu. Uutta keskustelua suositti myös puolustusministeri Matti Vanhanen puheessaan [15] Malmin lentoaseman 65-vuotisjuhlissa 18.5.2003:

"Avoimessa demokratiassa ihmisten mielipide aina lopulta ratkaisee. Kannustan teitä kaikkia vaatimaan uutta keskustelua ja tavoitteenasettelua Malmin lentoaseman osalta. Malmin asukkaiden keskuudessa vallitseva voimakas tuki lentokentän säilyttämiselle kertoo uskoakseni siitä, miten ihmiset laajemminkin asiasta ajattelevat."

Tässä keskustelussa on olennaista nähdä, että kentän kohtalossa ei ole kysymys vain Helsingin kaupungin sisäisestä asiasta. Kysymys on kansallisen ja kansainvälisen tason historiallisen ja toiminnallisen arvokohteen säilyttämisestä. Tämän on selkeästi osoittanut Malmin kentän saama laaja tuki.

Viitteet:

[1] Piiraisen työryhmän mietintö
[2] Ilmailulaitoksen lausunto Malmin lentokenttää koskien
[3] Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2000, ylijohtajan katsaus (s. 5)
[4] Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002, ylijohtajan katsaus (s. 5)
[5] Kiikala-säätiön www-sivut
[6] Rakennuskulttuurin vuosi 2003; ks. myös Museoviraston lausunto Malmin lentokenttää koskevasta yleiskaavavalituksesta
[7] DoCoMoMo Suomi Finland
[8] World Monuments Watch List of 100 Most Endangered Sites 2004; ks. myös 2006
[9] Eurooppalaisten metropolien yleisilmailulentokenttiä
[10] Metropolialueen ilmaliikenteen sujuvuus
[11] Kiinteistöviraston esitys Malmin lentokentän häätämiseksi
[12] PIK: Teekkari-ilmailun alkutaival
[13] Suomen Gallup: helsinkiläisten mielipide Malmin lentokentän tulevaisuudesta (10/2004); ks. myös Gallup 12/2005
[14] Malmin lentoaseman ystävät ry: kansalaisadressi Malmin lentokentän puolesta
[15] Puolustusministeri Matti Vanhasen puhe Malmin lentokentän 65-vuotisjuhlapäivänä 18.5.2003