Uusi Suomi, keskiviikkona joulukuun 16. pnä 1936
ILMASAIRAUS
on melkein hävinnyt, todisti lentokapteeni Lihr,
joka 770.000 kilometrin ikäisenä vei "Sammon" viimeiselle vesimatkalleen.
Lentokapteenit muuttivat eilen Katajanokalta Tattarisuolle.
"Sampo" irtautuu viimeisen kerran Katajanokan laiturista. |
Katajanokan lentosatama oli liputettu ja tykistö seisoi aidan takana valmiina ampumaan kunnialaukauksia tasavallan presidentin syntymäpäivän johdosta.
Aeron koko lentävä ja miltei koko lentämätön henkilökunta oli haikein tunnelmin paikalla. Lentokapteeni Leppänen koetti vakuuttaa itkevänsä, mutta Lihr, joka tuli lentosatamaan myöhemmin kuin muut - hänen oli lennettävä Suomen viimeinen eikä ainoastaan ensimmäinen vesilentovuoro aikojen alussa kesäkuun 2. pnä 1924 - ei tiennyt että maaliikenteeseen siirtyminen oli päätetty suorittaa surullisin, kaiken vanhan katoavaisuutta muistelevaisin juhlamenoin.
Raunio juoksi lentojohtajan huoneeseen selailemaan kirjoja. Palatessaan takaisin ilmoitti hän suorittamiensa tutkimuksien perusteella, että tällä, viimeisellä vesimatkallaan, hän tulee lentäneeksi 770.000 kilometriä matkustajalentoja. - "Putoamatta", arveli varmaankin eräs sivustakatsova siviili, joka katseli kunnioittavan näköisenä järjestään yli 1/2 miljoonan kilometrin pituisia liikennelentäjiä, jotka toistakymmentä vuotta ovat viettäneet suurimman osan työaikaansa ilmassa.
- Tulkaas nyt katsomaan vähän tätä uutta bussia. Siinä on sitten kallisarvoista kotimaista valkaistua visaa nämä tuolinselkämykset, huutaa Ståhle. Insinööri nimittäin.
Ja sitten jatkaa Ståhle:
- Sitä sopisi tuota Lihriä nyt vähän haastatella. Kun se lensi ensimmäisen kerran silloin 1924 K-SALAlla Tukholmaan, oli koneen lentopaino 1800 kiloa, moottorissa 180 hevosvoimaa ja nopeus 120 kilometriä tunnissa. Ja nyt se vie tuon Sammon, joka painaa tänään 10 tonnia ja lentää 250 km tunnissa ja hevosvoimia on kolmessa moottorissa 1960. Ja nyt on mukana 3 miestä ja 17 matkustajaa, joista kaksi näyttää olevan häämatkalla koskapa riisiryynit lentelevät. Ja vielä sopisi kysyä Lihriltä, että Aeron vesikoneet ovat näiden olemassaolovuosiensa aikana kuljettaneet yhteensä 64.286 matkustajaa, niistä 1924 518 ja tänä vuonna 8.077. Ruotsalaiset koneet suunnilleen saman verran. Niin että melkein 130.000 matkustajaa tässä on siirretty valtakunnasta valtakuntaan. Kysykää nyt sitä Lihriltä.
Nuorukainen Lihr yrittää herätä sanoakseen lentokapteenille hyvästi. |
- Emmepä kysy. Haastatellaan kapteenia matkustajien kannalta paljon mielenkiintoisemmasta kysymyksestä. Kun matkustajamäärä on vuosi vuodelta tasaisesti lisääntynyt, niin ovatko ilmasairaustapaukset lisääntyneet samassa suhteessa?
- Eivät, vaan kääntäen, vastaa Lihr. Viime vuosina ei ilmasairaita juuri enää ole nähnytkään. Se on nähkääs sillä tavalla, että nämä isot koneet eivät juuri ilmoista perusta ja ovat vakavia. Ne pienet vanhat kaivelivat joka kuopan ja silloin oltiin sairaita. Ja nyt kun on paha ilma, lennetään ylitse siellä missä on tyyntä. Ennen saatiin lentää alitse. Kiitti kun aina pääsi edes nousemaan ylös.
Samassa saapui lentosatamaan päivän huomatuin vieras. Nuori herra Lihr ajoi vaunuissaan saattamaan isäänsä, joka ei tulekaan huomenna kotiin. Nuori herra oli nukahtanut ajopeleihinsä ja alun toisella vuodella olevat silmät pysyivät jatkuvasti kiinni kun isä yritti saada häntä arvokkaaseen hyvästijättöasentoon.
...
"ILMAMILJONÄÄRIKSI"
tulee Ernst Roll avatessaan tänään
Suomen maalentoliikenteen.
Tänään avautuu Helsingin maalentoasema ja samalla Suomen läpivuotinen maalentoliikenne. Esittelemme yllä ne miehet, jotka joutuvat hoitamaan tämän tärkeän liikennemuodon käytännöllisen puolen Helsingin lentokentällä.
Kuviemme ylärivissä nähdään kaikille tuttuja pilottikasvoja, lentokapteenit Leppänen, Lihr ja lentomestari Raunio, jotka eivät sen pitempiä esittelyjä kaipaa. Kaikki ovat lentäneet yli puolen miljoonaa kilometriänsä ja ovat siis kaikissa ilmoissa koeteltuja miehiä, luotettavimpia lentäjiä mitä yleensä on olemassa.
Alempana on "uudempia" miehiä. Vasemmalla nähdään Helsingin maalentoaseman toimistopäällikkö Erkki Veikkanen, joka on 27 vuoden ikäinen ja opiskeluiltaan Kauppakorkeakoulun läpikäynyt ja ollut Helsingin vesilentoaseman toimistossa toista vuotta.
Keskellä on lentoaseman päällikkö kapteeni e.v.p. B. H. von Willebrandt, joka on 39-vuotias, opiskellut aluksi lääketiedettä mutta siirtynyt sitten kadettikouluun, tullut upseeriksi 1929, palvellut ilmavoimissa samasta vuodesta, saanut Suomen lentomerkin ohjaajalle ja tähystäjälle samana vuonna, korotettu kapteeniksi 1935, palvellut 2 vuotta valtion lentokonetehtaalla koelentäjänä ja siirtynyt Aero Oy:n palvelukseen viime kesäkuussa, toiminut lentojohtajana sekä täällä että usealla ulkomaalaisella lentoasemalla ja työskennellyt asemapäällikön apulaisena eräillä ulkomaalaisilla lentoasemilla.
Oikealla on käyttöinsinööri Bertel Aulin, joka on palvellut 2 1/2 vuotta valtion lentokonetehtaalla ja 4 vuotta Kone- ja Siltarakennus Oy:llä sekä tullut Aero Oy:n palvelukseen tämän vuoden helmikuussa, tutustuen tämän jälkeen useihin ulkomaisiin lentokonetehtaisiin ja useimpien Euroopan maiden lentoasemien teknilliseen palvelukseen.
Ensimmäisenä maakoneena saapuu tänään Helsingin lentokentälle tavanmukainen Tukholman vuorokone, joka tänään on Aerotransportin Södermanland. Sitä lentää ruotsalainen liikennelentäjä Ernst Roll, joka tällä matkalla tulee lentäneeksi täyteen ensimmäisen miljoonan kilometriänsä.